Kumpi on parempi tulevaisuudenkuva vanhusten hoidosta Suomessa? 1: Vuodeosastot täyttyvät huonokuntoisista, monisairaista vanhuksista, joiden lääkityksestä kukaan ei ole kartalla. 2: Ikäihmiset säilyttävät toimintakykynsä mahdollisimman pitkään, ja nimetty lääkäri vastaa heidän hoidostaan.

Doctagon on kehittänyt Suomessa ainutlaatuisen vastuulääkäripalvelun, joka on yksi keino saavuttaa jälkimmäinen skenaario. Se on konkreettinen osoitus terveydenhuollon palveluiden innovaatiosta.

Vastuulääkäripalvelussa potilaalla on nimetty lääkäri, joka on vastuussa hänen hoidostaan. Kun yleensä potilas menee lääkärin luo, Doctagonin mallissa lääkäri tulee vanhuksen kotiin tai esimerkiksi hoivakotiin. Kaikki Doctagonin vastuulääkärit ovat kokeneita lääkäreitä, ja suuri osa on erikoistunut geriatriaan.

– Nykyvanhus on erilainen kuin 1970- ja 80-lukujen ikäihminen. Nykyvanhuksella alkaa olla niin paljon perussairauksia ja lääkkeitä, että tarvitaan erikoislääkäri sovittamaan ne yhteen, kertoo Doctagonin johtava lääkäri Nina-Maria Tigerstedt.

Ensin juodaan kahvit

Käytännössä Doctagonin menetelmä toimii niin, että aluksi vastuulääkäri tapaa potilaan ja tekee tälle geriatrisen kokonaisarvion. Jos vanhus on kotihoidon asiakas, lääkäri menee kotihoidon henkilökunnan ja tarvittaessa läheisten kanssa vanhuksen kotiin. Kotikäynnin aikana lääkäri näkee, miten ikäihminen pärjää kotonaan. Perinteisessä vastaanottotilanteessa saattaisi jäädä paljon huomaamatta.

– Etenkin muistisairailla voi käydä niin, että ennen vastaanotolle tuloa on käyty kampaajalla ja hankittu uudet vaatteet, mutta kotona todellisuus on toinen. Vanhus on saattanut venäläisten pelossa vuorata ikkunansa umpeen, tai asunto voi olla siivoton, Tigerstedt kertoo.

Oli vanhus kotona tai laitoksessa, avainasemassa ovat hoitajat, sillä he viettävät potilaan kanssa eniten aikaa. Haastavat terveydelliset tilanteet eivät seuraa virka-aikaa. Doctagonin mallissa vastuulääkäri voi olla vaikka eri kaupungissa, mutta hoitajat saavat yhteyden lääkäriin ympäri vuorokauden. Hoitajat pitävät vastuulääkärin ajan tasalla, jos vanhuksen tilassa tapahtuu muutoksia. He voivat myös lähettää lääkärille kuvia potilaan haavoista tai sydänfilmin nähtäväksi. Tigerstedtin mukaan myös hoitajien työtä helpottaa, kun tiedot ottaa vastaan aina yksi ja sama lääkäri.

– Itse asun Espoossa, mutta hoidan neljättä vuotta vastuulääkäriyksikköä Porvoossa. Hoitajat voivat soittaa ja kertoa, että Vienon kulunut polvi vaivaa enemmän. Lääkitys voidaan tarkistaa heti sen sijaan, että mentäisiin jonottamaa n terveysasemalle päivällä tai päivystykseen myöhään illalla, Tigerstedt kertoo.

Pelkän etäyhteden varassa potilas-lääkärisuhde ei ole.

– Lääkäri arvioi potilaan tilanteen perusteellisemmin vähintään kolmen kuukauden välein. Ennakoiva hoito ja aikainen reagointi ovat hoidon a ja o. Lisäksi ovat vuosikontrollit.

Raha tulee takaisin

Mutta kuka palvelun maksaa?

– Sen tilaa ja maksaa kunta eli me veronmaksajat. Vastuulääkärimalli korvaa kunnan aiemmat vanhusten perusterveydenhuollon lääkäripalvelut, Tigerstedt sanoo.

Doctagon korostaakin yksityisen ja julkisen kumppanuutta. Se tarkoittaa pitkäaikaista yhteistyötä, jossa yksityinen paikkaa niitä asioita, jotka ovat  kunnille haastavia. Doctagon pystyy esimerkiksi härjestämään geriatrisen erikoislääkäripäivystyksen kuntaa tehokkaammin.

– Meillä on jatkuvasti kasvava 60 kokeneen lääkärin päivystysrinki. Meillä sama lääkäri voi työskennellä myös monen kunnan alueella, Tigerstedt sanoo.

Doctagonin malli on lääkärin yksikkökuluissa jonkin verran perinteistä kalliimpi, mutta kunnan saamat kokonaishyödyt tuntuvat läpi sote-budjetin. Kun hoidetaan ennakoivasti ja hyvin, eivät ikäihmiset ruuhkauta päivystyksiä tai täytä vuodeosastoja. Esimerkiksi Vaasassa vastuulääkärimalli säästi 300 palvelutalon asukkaan kohdalla 500 000 euroa 11 kuukaudessa. Säästöä toi esimerkiksi se, että vanhusten päivystyskäynnit vähenivät. – Kun ikäihmisen kunto huononee ja hän joutuu sairaalaan, taustalla on yleensä jo viikkojen tai kuukausien kehityskulku. Kun lääkäri reagoi pieniinkin muutoksiin potilaan tilassa, vältytään yllätyksiltä ja syntyy säästöä, Tigerstedt sanoo.

Entä millainen on Tigerstedtin toive omasta vanhuuden hoivastaan?

– Toivon inhimillistä, yksilöllistä hoitoa ja haluaisin olla kotona mahdollisimman kauan. Monet vanhukset kaipaavat lisää hoivaa, eivät hienoja temppuja. Tärkeintä voi olla se, että lapsenlapset käyvät katsomassa, tai että kodinhoitaja on tuttu.